Vartiolinnan Myyrä

Tukit käytössä

Lauantaina 22.2. kävin toteamassa sen itse, Hanna Vähäniemi laulaa häkellyttävän hyvin. Ymmärrän nyt joidenkin epäilykset Carolan äänitysten käytöstä. Mutta ei, niitä ei käytetä. Hanna laulaa ihan oikeasti niin. Ja koska Kokkolassa olemme, niin orkesterissakaan ei ole moittimista. Kapellimestari Mikko Pellisellä ja orkesterilla svengaa ja yleisön tehtäväksi jää vain nauttia Carolan elämästä kertovasta näytelmästä.

Juha Vuorisen ohjauksessa laulujen välit täyttyvät Carolan elämästä ja myös laulut kuljettavat tarinaa eteenpäin. Vaikka Carolan musiikkia on paljon, niin taitava ohjaus saa aikaan sen, että katsoja ei joudu kesken kaiken konserttiin, vaan pysytään teatterissa.

Esityspäiviä on jäljellä vielä seitsemän, esityksiä kymmenen. Mikäli et ole vielä käynyt Carolaa katsomassa, niin tee se nyt.

Carolassa on käytössä normaalia enemmän peruukkeja. Näyttelemässä on neljä miestä ja 25 miesroolia. Peruukit vaihtuvat tiuhaan.

”Kolme peruukkia tein alusta asti itse. Muokkasin muutamia tehdastekoisia luonnollisemman näköisiksi. Tehdastekoiset ovat aika paksuja ja hiusraja on voimakas. Leikkaan peruukeista osan pois ja virkkaan varsinkin hiusrajaa harvemmaksi, jolloin se näyttää luonnollisemmalta”, kuvailee kampaaja-maskeeraaja Jonna Kauvosaari Carola -tuotannossa käytettävien 22 peruukin taustaa.

”Peruukin virkkaus on pikkutarkkaa puuhaa, jossa on pakko pitää taukoja. Hius tai pari kerrallaan vedetään tylliverkon silmien läpi pienellä koukulla.”

Peruukissa voidaan käyttää oikeita hiuksia tai sitten keinokuituja. Ensin otetaan mitat näyttelijän päästä. Sen jälkeen valitaan sopivan kokoinen tukki, eli mallipää, jonka päälle leikataan ja muotoillaan mittojen mukainen peruukkipohja. Pohjakankaana käytetään tylliä. Sen jälkeen alkaa virkkaus tarkoitusta varten muotoillulla virkkuukoukulla. Näyttää hurjan koukuttavalta koukkuamiselta!

Peruukkeja voidaan myös ommella. Silloin ommellaan ensin hiuksia nauhaan kiinni ja näitä nauhoja kiinnitetään pohjaverkkoon sopivan tasaisin välein. Samassa peruukissa voidaan käyttää molempia tekniikoita. Pohja pitää vielä vahvistaa lopuksi. Ja tärkeintä on luonnollisen näköinen lopputulos.

”Kaikilla näyttelijöillä vaihtuu tässä näytelmässä peruukki vähintään kerran, kahdella miehellä on seitsemän eri peruukkia”, paljastaa Jonna, joka auttaa näyttelijöitä myös vaatteiden vaihdossa. ”Täytyy olla tarkkana, että on oikeassa paikassa oikeaan aikaan, oikeat vaatteet, peruukit ja hiuslisäkkeet mukana. Carolan näyttelijöillä on kiireisiä roolin ja vaatteen vaihtoja eri paikoissa teatterirakennusta. Minuuttiaikataulu!”

”Työhöni kuuluu maskeerausta ja kampausten tekoa, mutta kyllä suurin osa työajastani menee peruukkien tekemiseen. Yhteen peruukkiin voi kulua aikaa enimmillään 50 työtuntia. Ja tietysti myös suunnittelen…

…jokainen proggis on omanlaisensa. Ei ole olemassa ohjekirjaa, vaan saa luoda toteutuksen tyhjästä näyttelijöiden, ohjaajan ja pukusuunnittelijan kanssa. Projektityöskentely on mukavaa. Yhdessä pyrimme parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.”

Jonna opiskeli ensin ruotsia yliopistossa, mutta tehdessään maskeerauksia ja kampauksia opiskelijateatterissa alkoi ammatinvalinta epäilyttää. Niinpä hän jätti ruotsin kielen opiskelun ja haki kosmetologikouluun. Maskeeraus jäi siellä kuitenkin liian vähäiseksi ja seuraavaksi hän hakeutui Savonlinnaan teatteritekniikan linjalle voidakseen oppia teatterimaskeerausta. Opiskeltuaan Savonlinnassa vielä parturikampaajaksi, Jonna pääsi töihin Kokkolan kaupunginteatterille ja viihtyy työssään erinomaisesti.

”Nautin tästä avoimesta, keskustelevasta ja työhönsä intohimoisesti suhtautuvasta työyhteisöstä! ”

(”…niin minäkin”, sanoo Myyrä ja jatkaa vartiointia…)

Uteliaisuusherätysterveisin

Vartiolinnan Myyrä

Kirjoittaja

Helena Djupsjöbacka

Lue myös kirjoitukseni

Uusimmat Vartiolinnan Myyrä kirjoitukset