PÄÄMÄÄRÄ

Väinö Linna | Ohjaus: Juha Luukkonen

Kansalliskirjailijamme esikoisteoksen maailman kantaesitys!

Ihminen ja kohtalo. Ihminen ja Jumala. Ihminen ja yhteiskunta. Väinö Linnan koko tuotannon läpi kulkevat teemat ovat kirkkaasti nähtävillä jo vuonna 1947 ilmestyneessä Päämäärässä. Pohjantähden ja Tuntemattoman kirjoittajan ääni kuuluu voimakkaana sen läpi.

Valte Mäkinen, köyhistä oloista lähtenyt tehdastyöläinen, kamppailee elämänsä kanssa suuressa kaupungissa kahden veden välissä, kohisevan kosken partaalla. Raastavan työn ja orjuuttavan ympäristön vangiksi joutuneena hän etsii elämälleen syvempää tarkoitusta ja haaveilee kirjailijan urasta. Voiko kahleet murtaa nousemalla meteoriksi suomalaisen kirjallisuuden taivaalle?

Teoksen teemat ovat ajankohtaisia yhä tänäänkin. Mitkä ovat pienen ihmisen mahdollisuudet saavuttaa päämääränsä julmasti kahtiajakautuneen yhteiskunnan puristuksessa? Onko onnellisempi se, joka pyrkii vimmatusti löytämään vastauksia vai se, joka hiljaisesti tyytyy osaansa? Mihin tämä lyhyt elämä ylipäänsä pitäisi käyttää?

Neljä näyttelijää esittää Linnan ainutlaatuisen tekstin intiimisti, läsnäolon ja tarinankerronnan voimalla. Humaani ja herkkä esitys on teatteria puhtaimmillaan. Teoksen ohjaa lukuisista Linna-tulkinnoistaan tunnettu Juha Luukkonen, joka avaa teoksella kautensa kaupunginteatterin johtajana.

”Aurinko nousee. Se näkee tutun näyn. Kartanon, mökit ja savisen joen. Se näkee kaupunginkin. Ja paljon muuta. Jokaisella maanäärellä ihmisiä, jotka taas nousevat uuteen päivään. Yksilöinä kompastellen, kaatuen, sortuen tai nousten, mutta kokonaisuutena kompastelematta, järkähtämättömästi, kohti tarkoitusta ja päämäärää.”

Väinö Linna on ravistellut suomalaista historiakäsitystä ehkä enemmän kuin kukaan toinen kirjailija. Juha Luukkonen tekee sen saman teatterin näyttämöllä.

Näytelmä ensi-ilta Katariinan kamarissa pe 23.10.2020 klo 18.30.

20.12.2020 tulee kuluneeksi 100 vuotta Väinö Linnan syntymästä!

Esityksen kesto 2 t 10 min (sis. väliajan)

* * *

Huom. Päämäärän poikkeuksellisen lavastusratkaisun vuoksi velvoitamme yleisöä käyttämään esityksessä kasvomaskia henkilökunnan ja asiakkaiden turvaamiseksi. Teatteri jakaa ennen esitystä molemmille puoliajoille ilmaisen kasvomaskin (= 2 kasvomaskia/katsoja).

* * *

Seuraava esitys

La 5.12. klo 13:30

Osta liput

Lippujen hinnat

Peruslippu

28€

Eläkeläinen / Työtön

24€

Opiskelija / Lapsi

18€

Tilausnäytös 20 paikkaa (syksyllä 2020)

490€ (+ alv. 10%)

Lipun hinnat sis. alv. 10 %
Ilmoitetut lipunhinnat sisältävät toimitusmaksun 2 €/lippu
Katso tarkemmat hinnat, tutustu pohjakarttaan ja varaa väliaikatarjoilut sekä muuta tärkeää tietoa Liput ja palvelut -osiosta!

Lisätietoa näytelmästä

TEKIJÄT & ROOLEISSA

Dramatisointi ja ohjaus:

Juha Luukkonen

Lavastussuunnittelu:

Ari Auvinen

Valosuunnittelu:

Veli-Matti Ersta

Ari Auvinen

Pukusuunnittelu:

Katri Tuukkanen

Musiikki ja äänisuunnittelu:

Marko Ahokangas

Kuiskaaja, järjestäjä:

Jonna Kauvosaari

Tarpeisto:

Reetta Kinnunen

Lavasteiden valmistus:

Ari Auvinen

Hanna-Kaisa Halinen

Jani Korpi

Pasi Peltoniemi

Veli-Matti Perälampi

Pukujen valmistus:

Katri Tuukkanen

Nina Päivärinta

Esitysvalokuvat:

Aki Loponen

Näyttelijät:

Niko Karjalainen

Outi Kärpänen

Petra Heinänen

Irina Parviainen

ARVOSTELUJA

Anni Saari / Keskipohjanmaa (25.10.2020)

KIIHKEÄ, KOMEA PÄÄMÄÄRÄ

-Jos Päämäärä-näytelmän perusteella yrittää ennustaa, millainen Juha Luukkosen kausi Kokkolan kaupunginteatterin taiteellisena johtajana tulee olemaan, käyttäisin sellaisia sanoja kuin kekseliäs, dramaattinen, korkealaatuinen, kirjallinen ja ankara.

-Väinö Linnan vuonna 1947 ilmestyneen esikoisromaanin kautta aikain ensimmäinen dramatisointi näyttämölle on toteutettu hienosti. Ja vaikka Katariinan kamarissa eletään mennyttä aikaa, esitys on teemoiltaan täysin ajaton.

-Katariinan kamari on esityksessä lavastettu niin, että katsomo reunustaa näyttämöä kolmelta suunnalta. Yleisö on hyvin lähellä näyttelijöitä, jotka toimivat näyttämöllä moneen suuntaan ja kiertävät väliin yleisön takaakin. Se on kekseliäs ratkaisu, ja senkin ansiosta yleisön kiinnostus ei pääse hetkeksikään herpaantumaan.

-On hyödyllistä palauttaa mieleen, kuinka ankeista oloista ja pienistä palikoista ihmiset elämäänsä aikaisemmin rakensivat. Päämäärä onkin myös työläiskertomus. Se antaa perspektiiviä keskustelulle vaikkapa työehtosopimusten yleissitovuudesta.

-Päämäärän päähenkilö on nuori, ja näytelmässä kuuluu vahvasti nuoruuden ehdottomuus. Sille ei kannata hymähdellä, sillä se on elämää eteenpäin vievä voima. Näytelmässä kuvattu ulkopuolisuuden ja tarpeettomuuden tunne ja vaikeus solmia ihmissuhteita kuuluvat niin ikään nykyisinkin monen nuoren ihmisen kokemusmaailmaan. Päämäärää voikin varauksetta suositella myös nuorille katsojille.

-Yksi Päämäärän ehdottomista vahvuuksista on Väinö Linnan kieli. Luonnon ja ympäristön kuvaus on aistivoimaista ja toimii erinomaisena vastapainona ankean ja toisteisen arjen kuvaukselle.

-Näyttelijät selviävät suuresta tekstimäärästä erinomaisesti. Valtea näyttelee kaikki neljä näyttelijää, mikä tuo hyvin esiin persoonan monet puolet. Kaikki näyttelijät pystyvät eri rooleissa käyttämään monipuolista ilmaisurekisteriä.

-Tässä näytelmässä mitään ei tehdä puoliteholla, mutta erityisen hienosti toimivat kohtaukset, joissa hahmot yksinkertaisesti antavat Linnan kielen kertoa olennaisen. Ja se ei ole ihan vähän.

Hannu Björkbacka / Kokkola-lehti (28.10.2020)

VIISI TÄHTEÄ

-Päämäärä eli Väinö Linnan kielikylpy! Juha Luukkonen on johtajakautensa avauksena ohjannut Kokkolan kaupunginteatteriin tavattoman kauniin sovituksen Väinö Linnan ensimmäisestä romaanista.

-Ohjaajalla on käytössään notkea istrumentti. Näyttelijäryhmä täyttää tilan lempeydellä ja räjähtelevyydellä, yksinäisyydellä, yhteydentarpeella ja intohimolla.

-Linna voi hyvinkin olla, näytelmässä lainatun Kiven ohella, meidän Shakespearemme. Niin tiivistä ja viisasta on teksti, täynnä yhteiskunnallisuutta, uskonnollisia pohdintoja ja väreilevää erotiikkaa. Päämääräänkin tuntuu mahtuvan kaikki, koko maailma.

Kokkola-lehti / tekstiviestipalsta - lukijan kommentti (11.11.2020)

Kiitos Kokkolan kaupunginteatterin upeille nättelijöille Päämäärä esityksessä lauantaina. Teitte kaikki loistavan suorituksen. Kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa.

Kokkola-lehti / yleisönosasto (4.11.2020)

PÄÄMÄÄRÄ ONNISTUI

-Juha Luukkosen dramatisointi ja ohjaus saavat koko tekemiseen osallistuneen teatterin henkilökunnan kunkin osaltaan yltämään parhaaseen Kokkolan kaupunginteatterin omana tuotantona näkemäämme, kuulemaamme ja kokemaamme. "Että saimme elää tämänkin". (Ulla ja Paavo)

Väinö Linna 1920-1992

  • 1920 syntyi 20.12.1920 Urjalassa

  • 1930-luku renkinä, päivätyöläisenä ja metsätöissä

  • 1938 töihin Tampereen Finlaysonin tehtaaseen

  • 1941-1943 Jr 8:n konekiväärimies, kirjoittaminen alkaa

  • 1945 meni naimisiin Kerttu Seurin kanssa

  • 1947 esikoisromaani Päämäärä ilmestyy

  • 1947 esikoistytär Sinikka syntyy

  • 1948 Musta rakkaus ilmestyy

  • 1954 Tuntematon sotilas ilmestyy

  • 1959 toinen lapsi Petteri syntyy

  • 1958 Sven Tuuva -elokuva ilmestyy (Linnan alkuperäiskäsikirjoitus)

  • 1959-1962 Täällä Pohjantähden alla -trilogia ilmestyy

  • 1963 Pohjoismaiden Neuvoston kirjallisuuspalkinto 1. suomalaisena

  • 1964 kirjoitus Miehen askelissa kokoomateoksessa Isä ja poika

  • 1965 Yhteiskunnallisen Korkeakoulun (nyk. Tampereen yliopiston) kunniatohtori

  • 1967 esseekokoelma Oheisia ilmestyy

  • 1976 Luottamus-elokuva ilmestyy (Linnan kirjoittama suomalainen dialogi)

  • 1980 akateemikon arvo

  • 1991 esseekokoelma Murroksia ilmestyy

  • 1992 kuoli 21.4.1992 Pikonlinnan sairaalassa Kangasalla

  • 2000 Väinö Linnan alkuperäinen käsikirjoitus Tuntemattomasta sotilaasta julkaistaan nimellä Sotaromaani

Väinö Linna toimi myös omien romaaniensa elokuvasovituksien (Täällä pohjantähden alla 1968, Akseli ja Elina 1970, Tuntematon sotilas 1985) yhtenä käsikirjoittajana.

Muistotilaisuudessa professori Heikki Ylikangas kertoi näkemyksensä, miksi Linna sai osakseen ihmisten kunnioituksen: ”Linnan pyrkimys totuuteen on hänen viestinsä kantovoima, ja hänen tärkeä viestinsä teki hänestä suuren kirjailijan.”

Lapsuus ja nuoruus

Väinö Linna syntyi Urjalassa Maija ja Vihtori Linnan kymmenlapsisen perheen seitsemäntenä. Vihtori Linna hoiti suvussa kulkenutta Honkolan kartanon torppaa ja toimi samalla paikkakunnalla teurastajana. Sekä isän että äidin suku olivat hämäläisiä torppareita ja maatyöläisiä. Perheessä oli ollut myös kaksi vanhempaa Väinöä, Väinö Ilmari ja Väinö Olavi, jotka olivat kuolleet tuberkuloosiin, kuten myös Armas-veli.

Linna aloitti koulunkäynnin kahdeksanvuotiaana, mutta koska hän oli oppinut lukemaan jo viisivuotiaana hänet siirrettiin pian toiselle luokalle. Kansakoulun kirjastosta Linna löysi Aarresaaren kaltaisia seikkailukirjoja sekä suomalaisia historiallisia romaaneja ja kertomuskokoelmia. Pian pojan lukemisto laajeni venäläisten klassikoiden kuten Dostojevskin, Gogolin ja Tolstoin suuntaan. Väinön vanhempi sisar, joka toimi Helsingissä kotiapulaisena, lähetti hänelle muun muassa erilaisia nuortenlehtiä sekä perheen poikien vanhoja vaatteita, mistä Linna myöhemmin leikillään arveli kulttuuriharrastusten tarttuneen häneenkin.

Muutto Tampereelle ja töihin Finlaysonin tehtaalle

Kuuden kansakouluvuoden jälkeen nuoren Linnan mieli veti töihin. Kun Urjalassa ei ollut tarjolla kuin satunnaista maataloustyötä, katse oli suunnattava muualle. Muutaman kotoairtautumisyrityksen jälkeen Linna muutti 1938 Tampereelle ja sai sukulaisten avulla hankitun työpaikan Finlaysonin kehräämöstä. Aluksi hän työskenteli karstaamon apupoikana eli kärrärinä, ja sitten hänestä tuli karstaaja ja korjausmies. Linnan ensimmäinen asunto oli tädin Annan luona Puuvillatehtaankadulla. Yksinäisen maalaispojan ainoat harrastukset kaupunkiympäristössä olivat lukeminen ja elokuvat. Myöhemmin Linna arveli, että ahkera elokuvien katselu näkyi hänen kirjoissaan, joita oli ollut helppo muokata elokuviksi.

Linna jatkoi työtä Finlaysonin tehtailla myös sodan jälkeen vuosina 1944-1954. Hän erosi Finlaysonin palveluksesta vasta vuonna 1955, kun kirjallinen työ alkoi Tuntemattoman sotilaan myötä tuottaa maineen lisäksi rahaa.

Talvisota, jatkosota

Talvisodan aikana Linna oli väestönsuojelutehtävissä korttelinvartijana. Huhtikuun 4. päivänä 1940 Linna lähti armeijaan Riihimäen jalkaväkeen, josta hänet jo kahden viikon kuluttua siirrettiin aliupseerikouluun. Keväällä 1941 Linna ylennettiin korpraaliksi ja seuranneena kesänä alikersantiksi jatkosodan alkaessa. Alikersanttina hänen tehtäväkseen tuli kouluttaa seuraavan vuoden alokkaat.

Työ jatkui kesään 1941 asti, jolloin alkoi jatkosota. Linna sijoitettiin Jalkaväkirykmentti 8:n ensimmäisen pataljoonan konekiväärikomppaniaan. Kesän ja syksyn 1942 Linna palveli Syvärillä. Kevättalvella 1943 alikersantti Linna siirrettiin koulutustehtäviin, joiden parissa hän oli sodan loppuun asti. Siellä hän kohtasi myös tulevan vaimonsa, lottana toimineen Kerttu Seurin. Linna kotiutettiin syksyllä 1944.

Tunnetuimmat teokset

Esikoisteos Päämäärä

Esikoisteos Päämäärä valmistui jo 1946, mutta Linna ei ollut siihen tyytyväinen, joten hän kirjoitti sen uudelleen. Päämäärä julkaistiin lopulta keväällä 1947. Kirjan kertomus kunnianhimoisesta, niukoista oloista lähteneestä Valte Mäkisestä rakentuu paljolti omaelämäkerrallisista aineksista, tamperelaisen työväestön elämänpiiristä. Kertomus kuvaa itseään etsivän nuoren päähenkilön maailmantuskaa ja haaveita. Teoksen tärkeä motiivi on kirjailijan urasta haaveilevan ja romaania kirjoittavan päähenkilön samastuminen Aleksis Kiveen: "Minähän olen Kivi."

Musta rakkaus

Linnan toinen romaani Musta rakkaus ilmestyi Kalevi Jäntin apurahan turvin vuonna 1948 ja oli myyntimenestys. Päämäärän tapaan kertomus sijoittuu tamperelaiseen työläisympäristöön, jossa insinööriopintoja harjoittava Pauli rakastuu kiihkeästi kauniiseen Marjattaan. Marjatan menneisyydestä löytyy suhde Untoon, kolmiodraaman viettelijään. Tietoisuus morsiamen menneisyydestä suistaa Paulin tasapainosta ja tapahtumat johtavat murhenäytelmään. Unto, samoin kuin pienissä sivurooleissa välähtävät Pransu ja Hilma ovat kaikki tuttuja henkilöitä jo esikoisteos Päämäärästä.

Messias

Kolmannen teoksen nimeksi oli suunniteltu Messias. Kirjan teemana oli kuolemansairas nuori mies, jonka sielun syvyyksiin uppoutuminen ajoi Linnan kriisiin, kun hän ei saanut luotua teokseen sen paremmin itseään kuin kustantajaakaan tyydyttävää loppua. Messiaan käsikirjoitus eteni tiettävästi 83. liuskalle, mutta luonnokset ovat ilmeisesti kadonneet. Linnan mukaan päähenkilöltä olisi puuttunut maailmankatsomus, tai oikeammin se oli särkynyt. Kirjailija ajautui kirjalliseen ja henkiseen umpikujaan ja palasi vapaasta kirjailijantyöstä takaisin Finlaysonille.

Tuntematon sotilas

Tuntematon sotilas ilmestyi vuoden 1954 joulumarkkinoille. Rintamasotilaina itse palvelleet lukijat ottivat Linnan romaanin vastaan hyvänä sotakirjana, joka heijasti autenttisesti todellisten rintamamiesten ajatuksia ja sanoja. Teos laukaisi jatkosotaa ja suomalaisen sotilaan identiteettiä koskevan ”kirjasodan”, jonka synnyttämän julkisuuden ansiosta Linna sai runsaasti kyselyjä erilaisiin tilaisuuksiin ja alustajaksi. Teos nousi nopeasti myyntimenestykseksi ja keräsi runsaasti arvosteluja. Linnasta tuli Tuntemattoman sotilaan myötä julkisuuden henkilö nopeammin kuin kenestäkään suomalaisesta kirjailijasta ennen häntä.

Täällä Pohjantähden alla -trilogia

Täällä Pohjantähden alla -trilogia kattaa 70 vuotta suomalaista lähihistoriaa. Trilogia on kansakunnan synnyn ja kehityksen kuvaus 1880-luvulta toisen maailmansodan jälkeisiin vuosiin. Tapahtumat seuraavat pienen hämäläiskylän arkista elämää ja perheiden välisiä kahnauksia kolmen sukupolven aikana. Romaanisarjan ensimmäinen osa ilmestyi 1959, vuonna 1960 ilmestyi toinen osa ja trilogian päätösosa ilmestyi vuonna 1962. Täällä Pohjantähden alla -romaanin sosiaalinen ja yhteiskuntapoliittinen tilaus oli historiantutkimuksen jättämässä aukossa ja se nosti muistissa aiemmin eletyn ja koetun julkiseksi.

Elämän viimeiset vaiheet

Väinö Linna menetti kokonaan puhekykynsä aivoveritulpan vuoksi vuonna 1984. Puhekyvyn menetys oli kova isku Linnalle, ja niinpä hän vetäytyikin tämän jälkeen julkisuudesta miltei täysin. Huhtikuun 21. päivänä 1992 Linna menehtyi keuhkosyöpään Kangasalla Pikonlinnan sairaalassa. Väinö Linna on haudattu Kalevankankaan hautausmaalle Tampereelle. Samaan hautaan on haudattu Väinö Linnan puoliso Kerttu Linna (1925–1998).

Väinö Linnan merkitys kansalliskirjailijana

Väinö Linnan koko tuotannossa toistuu näkemys, jossa historian liike koostuu lukemattomista yksityiskohdista, joiden vaikutuksia ja suuntaa yksittäinen ihminen ei kykene ennakoimaan eikä ohjaamaan.

Linnalla oli ajassaan niin poliittinen, kulttuurillinen kuin kirjallinen tilaus. Hän osallistui vahvasti julkiseen keskusteluun, eikä hän ollut vain taiteilija, vaan myös osallistuja, keskustelija, poleemikko ja kansalainen.

Linnan tulkinnat lähihistoriamme dramaattisista tapahtumista toimivat vaikuttavana mielikuvana siinä muutoksessa, jonka suomalainen yhteiskunta kävi läpi 1950- ja 1960-luvun vaihteessa.

Väinö Linnan saamat huomionosoitukset

-Tieteen akateemikko 1980.

-Kunniatohtori Tampereen Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa 1965. (Väinö Linna on Suomessa toistaiseksi ainoa tieteen akateemikon arvonimen saanut henkilö, jolla ei ole akateemista tutkintoa.)

-Linnan kuva oli 20 markan setelissä (käytössä 1993–2002).

-Tampereella Finlaysonin vanhalla teollisuusalueella on Väinö Linnan aukio.

-Väinö Linnan puisto sijaitsee Tampereella Amurin kaupunginosassa.

-Väinö Linnan lukio kirjailijan syntymäkunnassa Urjalassa.

-Tampereen yliopiston Kalevantie 5:een 2006 valmistuneen yliopiston kirjaston ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan talo on saanut nimekseen Linna. Nimi viittaa yliopiston kunniatohtoriksi jo aiemmin vihittyyn Väinö Linnaan.

-Sai Täällä Pohjantähden alla -elokuvan käsikirjoittajana Jussi-patsaan ”merkittävän kansallisen aihemaailman tuomisesta elokuvaan”.

-Sai ensimmäisenä suomalaisena Pohjoismaiden Neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 1963.

Lähteet: Kansallisbiografia kirj. Jyrki Nummi, Wikipedia, Väinö Linna -seura.

Kirjoita arvio näytelmästä