YKSPIHLAJA

Ari-Pekka Lahti | Ohjaus: Aku-Petteri Pahkamäki

Näytelmä vaietuista totuuksista.

Hirsitalo Satamakadun päässä kätkee sisäänsä sadan vuoden elämän; ne vaietut salaisuudet, jotka piinaavat taloon paluumuuttanutta perhettä. Marraskuisena iltana perhe saa oudon vieraan, joka alkaa vaatia saataviaan vuosien takaa. Henkinen ajojahti muuttaa punaisen valkoiseksi ja valkoisen punaiseksi.

Ykspihlaja vie katsojan niille satamantuoksuisille kujille, joita talloivat vuorollaan saksalaiset sotilaat, satamajätkät sekä poliittisesti äärimmäiset kumoukselliset. Näytelmä on trillerin rytmillä etenevä matka siihen mielenmaisemaan ja aikaan, jossa eläneet kyläläiset joutuivat kamppailemaan henkensä edestä selviytyäkseen seuraavaan päivään.

Paikalliseen historiaan nojaava draama kuvaa kokkolalaisille tuttua satamakaupunginosaa ja yhden suvun elämää 1920 -luvulta 1990 -luvun puoliväliin. Teos kertoo vuosikymmeniä läpäisevistä ikuisista voimista, jotka vaikuttavat nykyihmisen elämään hätkähdyttävällä tavalla.

Kantaesitysnäytelmä Ykspihlaja juhlistaa 400 -vuotiasta Kokkolaa!

Ensi-ilta 7.11.2020 teatterin päänäyttämöllä.

Esityksen arvioitu kesto 2 t 10 min (sis. väliajan)

Kokkolalaislähtöinen Ari-Pekka Lahti on näyttämötaiteen valtionpalkinnolla (v. 2011) palkittu näytelmäkirjailija ja ohjaaja. Hän johti Kokkolan kaupunginteatteria vuosina 2009–2012. Lahti on kirjoittanut vahvoja ja omaäänisiä näytelmiä useisiin ammattiteattereihin ympäri Suomen.

Kokkolalainen Aku-Petteri Pahkamäki on tullut tutuksi mm. Kokkolan Oopperan ja usean Keski-Pohjanmaan teatterin pidettynä ja avarakatseisena ohjaajana. Hänen aiempi ohjauksensa Kokkolan kaupunginteatteriin oli lastennäytelmä Supermarsu keväällä 2019. Pahkamäki -jos kuka- ymmärtää kokkolalaista ja keskipohjanmaalaista sielunmaisemaa.

* * *

Huom. Kasvomaskisuositus esityksessä

Alueellisen viranomaisryhmän (Soite, AVI, THL, ELY) 5.10.2020 antaman ohjeistuksen mukaan astui Keski-Pohjanmaan maakunnassa voimaan laajennettu kasvomaskisuositus. Kasvomaskin käyttöä suositellaan kaikille yli 15-vuotiaille.

Teatteri toivoo katsojien huomioivan tämän ohjeistuksen. Kertakäyttöisiä maskeja on myynnissä teatterin lipunmyynnissä ja kahvilassa 1e/kpl.

* * *

HUOM! Paikkanumerointi ei valitettavasti ole käytössä esityksissä. Tämä koskee myös aikaisemmin ostettuja ja varattuja lippuja, jotka kelpaavat sellaisenaan esitykseen.

image-2.png

Seuraava esitys

La 5.12. klo 13:00

Osta liput

Lippujen hinnat

Peruslippu

28€

Eläkeläinen / Työtön

24€

Opiskelija / Lapsi

18€

Tilausnäytös 60 paikkaa (syksyllä 2020)

1.470€ (+ alv. 10%)

Lipun hinnat sis. alv. 10 %
Ilmoitetut lipunhinnat sisältävät toimitusmaksun 2 €/lippu
Katso tarkemmat hinnat, tutustu pohjakarttaan ja varaa väliaikatarjoilut sekä muuta tärkeää tietoa Liput ja palvelut -osiosta!

Lisätietoa näytelmästä

Tekijät & rooleissa

Ohjaus:

Aku-Petteri Pahkamäki

Lavastus ja pukusuunnittelu:

Tua Hautamäki

Valosuunnittelu:

Veli-Matti Ersta

Äänisuunnittelu:

Marko Ahokangas

Musiikki:

Heimo Anttiroiko

Musiikin sovitus:

Marko Ahokangas

Ville Ojanen

Musiikin äänitys ja miksaus:

Marko Ahokangas

Muusikot:

Ville Ojanen

Markus Luomala

Videoprojisoinnit:

Tomas Jakobsson

Tarpeisto:

Reetta Kinnunen

Kampaukset, maskeeraus:

Jonna Kauvosaari

Järjestäjä, kuiskaaja:

Hanna Pekkarinen

Lavasteiden valmistus:

Hanna-Kaisa Halinen

Jani Korpi

Pasi Peltoniemi

Veli-Matti Perälampi

Pukujen valmistus:

Katri Tuukkanen

Nina Päivärinta

Näyttämömiehet:

Hanna-Kaisa Halinen

Jani Korpi

Julistekuva:

Tomas Jakobsson

KIITOKSET: FINN-MASTER

Rooleissa:

Tuomo Kemppainen

Jarkko Mikkola

Marko Orava

Sakari Tuominen

Tomi Turunen

Hanna Vähäniemi

MUSIIKKI - HEIMO ANTTIROIKO

Heimo Anttiroiko (1927-2008 ) teki elämäntyönsä Keski-Pohjanmaalla. Hän asui lapsuutensa Himangalla ja teki aktiiviuransa Ykspihlajassa ja Kokkolassa. Eläkepäiviään hän palasi viettämään Himangalle.

Heimo Anttiroikon kiinnostus musiikkiin näkyi jo varhain lapsena, kun hän otti ensimmäiset sävelet huuliharpusta ja myöhemmin kaksirivisestä haitarista. Elämä muuttui sota-aikana Heimon muutettua perheensä mukana Kokkolan Ykspihlajaan. Sotien jälkeen hän aloitti klarinetin soittajana Ykspihlajan Työväen Soittajien riveissä. Mukaan tuli myös harmonikan soitto ja tanssimusiikki. Hänen innostuksensa musiikkiin näkyi mm. siten, että hän alkoi tehdä sävellyksiä, sanoituksia, suomennoksia ja sovituksia paikallisille soitin- ja lauluryhmille. Hän osallistui jo 1950-luvulla soittokunnan johtajan perus- ja jatkokursseille, mikä vahvisti musiikin teorian tuntemusta ja loi näin pohjaa myöhemmille tehtäville soittokunnan ja kuoron johtajana.

Heimo Anttiroiko avioitui vuonna 1954. Perheeseen siunaantui kaikkiaan viisi lasta. Noihin työntäyteisiin vuosiin ajoittui myös Anttiroikon aktiivinen sävellys- ja sanoituskausi. Sen hedelmiä ovat Einari Vuorelan, Eino Leinon ja monien muiden suomalaisrunoilijoiden herkkiin runoihin sävelletyt laulut.

Heimo Anttiroikon elämään tuli uusi käänne 1970-luvun alussa, kun hänet valittiin Ykspihlajan Työväen Soittajien johtajaksi. Muutamia vuosia myöhemmin hän aloitti myös Kokkolan Työväen Laulajien johtajana. Lisäksi hän sävelsi, sovitti ja ohjasi musiikkia moniin Ykspihlajan Työväen Näyttämön näytelmiin. Paluu Himangalle 1970-luvun lopulla merkitsi uutta käännettä. Heimo Anttiroiko oli perustamassa mm. Himangan Työväen Laulajia, jonka johtajana hän toimi useita vuosia.

-Tein musiikkia ja sanoituksia usein tarpeen mukaan. Kun jokin yhtye tarvitsi musiikkia tai teatteri lauluja, niin olin käytettävissä. Ei siellä työväentalolla tai iltamissa tiukkapipoja oltu. Huumoria viljeltiin ja romantiikkaakin, toki vankempaakin asiaa oli joukossa, muistelee Anttiroiko vuoden 2006 haastattelussa.

Anttiroikon tuotanto käsittää satoja kappaleita, joista Teostossa on yli 170. Tunnetuin hänen käännöksistään on toisen maailmansodan aikaisen Puolan vastarintaliikkeen laulu Partisaanivalssi, jonka on levyttänyt muun muassa KOM-teatteri. Vuonna 1978 Love Records julkaisi albumin Heimo Anttiroiko - työväenlaulun veteraani, jossa hänen kappaleitaan tulkitsevat useat eri kuorot ja artistit.

Hänen käännöskappaleensa Buchenwaldin hälytys on mukana vuonna 2006 valmistuneessa dokumenttielokuvassa Kenen joukoissa seisot, joka käsittelee 1970-luvun poliittista laululiikettä. Samana vuonna ilmestyi Anttiroikon lauluja sisältävä kirja Tiellä ja muita Heimo Anttiroikon lyyrisiä lauluja.

Lähteet:
Tiellä ja muita Heimo Anttiroikon lyyrisiä lauluja, 2006
Vaihtoehto EU:lle-lehti 3/2006
Wikipedia

ARVOSTELUJA

Anni Saari / Keskipohjanmaa (8.11.2020)

TODELLISTA TEATTERIN IMUA

-Kokkolan kaupungintatterin syksy jatkuu vahvasti. Nyt kantaesityksensä saa 400-vuotiasta Kokkolaa juhlistava näytelmä Ykspihlaja. Näytelmän on kirjoittanut Ari-Pekka Lahti ja ohjannut Aku-Petteri Pahkamäki, ja työryhmä koostuu pitkälti kaupunginteatterin omasta henkilökunnasta. Ykspihlaja onkin yksi osoitus siitä, miten korkeaa ammattitaitoa kaupungista löytyy.

-Näytelmän kuluessa perheen historia aukeaa katsojalle. Se tapahtuu niin intensiivisesti, että kohtauksia seuraa kuin jännitysnäytelmää.

-Vaikka Ykspihlajassa käsitellään historian kipupisteitä, kuten kyydityksiä ja sota-aikaa, näytelmän ydin on ennen kaikkea perheessä. Perhettä rakennetaan ja pidetään pystyssä kertomusten avulla, ja on asioita, joist vaietaan.

-Ari-Pekka Lahden teksti on kerta kaikkiaan nerokas. Se on monikerroksinen ja älykäs eikä se hetkeksikään menetä kykyään kuvat asioita ihmisen tasolta. Henkilöissä on monia puolia, ja he ovat kiinnostavia.

- Ja vaikka kyse on isistä ja pojista, näytelmässä ei ryypätä eikä saunota. Siitä puuttuu kokonaan se uho, joka niin usein liittyy miehen kuvaan kulttuurissa. Tämän näytelmän miehissä on myös pehmeyttä ja epävarmuutta.

-Kohtausten rajat ovat veitsenteräviä ja niiden suuntaukset on mietitty viimeisen päälle niin, että lavalla ei tosiaankaan seisoskella puhumassa. Parissa kohtaa näyttelijällä on minimonologi, mutta silloin se tehdään niin, että niskassa menevät kylmät väreet.

-Ykspihlaja onkin hyvällä tavalla vanhanaikaista teatteria, jonka ytimessä on vetävä tarina ja dialogi.

Hannu Björkbacka / Kokkola-lehti (11.11.2020)

4 TEATTERI NAAMAA

-Ari-Pekka Lahden luonnehdinta "jännitysnäytelmästä" ei ollut markkinointipuhetta.

-Parhaimmillaan näytelmä iskee ahdistavasti, mutta oivalluksen kautta. Aikakerroksittain kerrottu tarina avautuu lopussa uudesta kulmasta.

-Päänäyttämöllä esitetään komeaa teatteria. Vaihdot ovat täsmällisiä.

-Jos yhden tähden mahtuu esityksestä nostamaan esiin, on se Heimo Anttiroikon laulutaide. Hanna Vähäniemen tulkinnat ovat täydellisiä - varsinkin kun roolihahmo on niin ristiriitainen.

Kirjoita arvio näytelmästä