Teatteritalo Vartiolinnan historia

Arkkitehti Ole Gripenbergin suunnittelema kaunis, ”Pompejin punaiseksi” maalattu Vartiolinna edustaa 1920-luvun klassistista arkkitehtuuria puhtaimmillaan.

Kokkolan kaupunginteatterin kotina tunnetun rakennuksen on alunperin rakennuttanut Keski-Pohjanmaan Suojeluskuntajärjestö keskustalokseen. Talo valmistui ennätysajassa; peruskivi muurattiin 12.5.1927 ja kymmenvuotiaan Suomen itsenäisyyspäivää vietettiin juhlasalissa 6.12.1927.

Teatteritoimintaa on Vartiolinnassa ollut aina 1930-luvulta alkaen, jolloin talo toimi Kokkolan Näyttämön tyyssijana. Ensimmäinen kokoillan näytelmä ”Espanjan kärpänen” sai ensi-illan Vartiolinnan juhlasalissa tammikuussa 1932.

Keski-Pohjanmaan Suojeluskuntajärjestön vuonna 1927 rakennuttama maakunnallinen keskustalo on yksi Suomen upeimmista, entisistä suojeluskuntataloista. Maakunnan suojeluskuntajärjestö tilasi v. 1926 talohanketta varten piirustukset Helsingistä arkkitehtitoimisto Frosterus & Gripenbergiltä. Saman arkkitehtitoimiston suunnittelemia ovat mm. Suojeluskunnan päämaja Helsingissä (Merikatu 5), Ilomantsin, Raahen ja Sortavalan suojeluskuntatalot.

Päätös Vartiolinnan rakentamisesta allekirjoitettiin 17.12.1926 ja työt käynnistyivät heti tammikuussa 1927. Peruskivi laskettiin Snellmanin päivänä 12.5.1927. Tilaisuudessa kivijalkaan upotettiin talon perustamiskirja. Rakennuksen piti valmistua jo samana vuonna, ja näin tapahtuikin, sillä kymmenvuotiaan Suomen itsenäisyyspäivää juhlittiin talon juhlasalissa 6.12.1927. Talo valmistui todella ennätysajassa – noin kymmenessä kuukaudessa.

Kolumäen itärinteeseen sijoittuva Kokkolan Vartiolinna muurattiin tiilestä kolmikerroksiseksi. Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuivat aula, ravintola ja lämpiötiloja, toiseen kerrokseen rakennuksen päätila, suuri juhlasali. Siipiosassa sijaitsi piiresikunnan tiloja ja kellariin rakennettiin auto- ja tykkivajoja, varastoja sekä pistooliampumarata. Vartiolinnan tilat ja toteutus käsittivät kaikki juhlatalolle asetetut vaatimukset.

Rakennus edustaa 1920-luvun klassistista arkkitehtuuria puhtaimmillaan. Klassistisaiheiset koristeet toistuvat sekä sisä- että ulkotiloissa. Fasadin symmetristä keskiakselia korostavat neljä kolmen kerroksen korkuista tyyliteltyä korinttolaista pylvästä, joiden väliin sijoittuu keskimmäisen ikkunan ranskalainen parveke.

Kahden kerroksen korkuiset ikkunat ovat pyörökaariset ja lisäävät fasadien juhlavuutta. Ulkoseinissä on niukkailmeisiä medaljonkeja ja muita koristereliefejä. Seinäpinta on rapattu sileäksi ja maalattu ”Pompejin punaiseksi”. Katto on korkea aumakatto ja sitä kattaa lasittamaton tiili. Kellarikerros on rustikoitua betonia. Interiöörissä värivalintoja määrittivät mm. sotilaspukujen värit ja geometriset perusmuodot.

Vartiolinnasta tuli myös ensimmäinen julkinen rakennus Kokkolassa, johon asennettiin keskuslämmitys.

Jatkosodan rauhan yhteydessä, kun suojeluskunnat ja Lotta-yhdistykset lakkautettiin marraskuussa 1944, joutui niiden omaisuus valtion haltuun. Samana vuonna myös Vartiolinna siirtyi Suomen valtion omistukseen.

Vuonna 1947 Kokkolan kaupunki lunasti Vartiolinnan omakseen ja näin siitä tuli Kokkolan kaupungintalo.

Talossa tehtiin muutostöitä mm. vuosina 1938, 1970 ja 1974. Lopullinen saneeraus teatterin tarpeisiin ja alkuperäiseen asuunsa valmistui syksyllä 1999. Saneerauksen suunnittelivat kaupungin omat arkkitehdit Nils Erik Stenman ja Markku Peltoniemi.

Kesäkuussa 1999 Museovirasto teki Vartiolinnaa koskevan suojelumääräyksen.

Vuonna 2004 valmistui talon takapihalle, Vingenkadun puolelle, teatterin lavastamorakennus.

Tänä päivänä

Kokkolan kaupunginteatterin kotina toimivassa Vartiolinnassa on kaksi eri näyttämöä; 197 paikkainen päänäyttämö ja 58 paikkainen pieni näyttämö, Katariinan kamari. Sisääntuloaulassa toimiva Teatteriravintola Lumo tarjoaa puitteet sekä pienimuotoisille esityksille että kokouksille. Esitystoimintaa teatterissa on elokuun lopusta toukokuun loppuun.

Lähteitä:
Sauli Koivukoski: Sata vuotta teatterin juhlaa ja arkea Kokkolassa (2005).
Hillevi Toiviainen: Kokkolan kaupungin historia osa IV (1994)
Kristina Ahmas: Kokkolan kaupunki, Kokkolan rakennuskulttuuria ja kulttuurimaisemia. Inventointi v. 1983-1991 (1992).
Annikki Wiirilinna: 80 vuotta kokkolalaista teatteria (1986)

Teatteria Kokkolassa jo yli 100 vuotta!

1905

perustettiin Kokkolan Työväen Yhdistys, jonka yhteyteen heti myös huvitoimikunta näyttämötoimintaa varten. Ensimmäinen näytelmä esitettiin 20.12.1905. Huvitoimikunnan ensimmäinen puheenjohtaja oli Teuvo Pakkala.

1919

otettiin ensimmäinen palkattu johtaja, hän oli Armas Hattara.

1920

näytelmäseuralle perustettiin oma kannatusyhdistys, nimeksi tuli Kokkolan Työväen Näyttämö.

1938

perustettiin kaupunkiin toinenkin suomenkielinen näyttämö, Kokkolan Näyttämö. Jo sitä ennen oli Vartiolinnassa harrastettu näyttelemistä 30-luvun alkuvuosina.

1945

palkattiin ensimmäiset ammattinäyttelijät, Anita Välkki ja Tauno Sorvisto. Siihen asti olivat kaikki esiintyjät olleet harrastajia.

1947

Kokkolan Työväen Näyttämö ja Kokkolan Näyttämö yhdistyivät, nimeksi tuli nyt Kokkolan Yhteisteatteri.

1949

Kokkolan Yhteisteatterin nimi muuttui Keski-Pohjanmaan Maakuntateatteriksi, kiertuetoiminta maaseudulle lisääntyi entisestään.

1961

perustettiin Kokkolan Kaupunginteatteri Oy – Gamlakarleby Stadsteater Ab.

1965

kaupunginhallitus päätti asteittain lopettaa teatterin.

1967

teatteritoimintaa kaupungissa päätettiin kuitenkin jatkaa – yhden palkatun ohjaajan ja harrastajanäyttelijäin voimin.

1976

Kokkolan Kaupunginteatterin siirtyy takaisin ammattiteatterikauteen ns. pienenä ammattiteatterina.

1992

Teatteri muuttuu kannatusyhdistykseksi, perustajajäseniä Kokkolan kaupunki, Keski-Pohjanmaan liitto ja Kokkolan Teatterinaiset.