Edellinen kirjoitus
Niko Karjalainen & Pivot´n 10 kysymystä
Tarinoita teatterista |
Kulttuurin euro
Kulttuuri on kaikessa – tiedätkö mistä säästät, jos säästät kulttuurista?
Taloudellisesti tiukkoina aikoina säästöjä täytyy saada aikaan ja kulttuuri on usein kärkisijoilla säästökohteita etsittäessä. Kulttuurista säästämistä on helppoa perustella populismin keinoin – hankitaanko vanhuksille vaippoja vai laitetaanko taiteilijat hyppimään lavalle sukkahousuissaan rikkaiden iloksi?
Kuulostaa raflaavalta, mutta jos tarkastellaan esimerkiksi Suomen valtion vuoden 2020 talousarviota, sosiaali- ja terveysministeriön menot ovat arviossa 14,9 miljardia ja kuntien peruspalveluiden tuen menot ovat 7,07 miljardia. Taiteen ja kulttuurin osuus budjetista on vain 0,49 miljardia euroa.
Kokonaisbudjettiin nähden pienellä summalla rahaa saadaan rakennettua Suomeen kattava taiteen ja kulttuurin verkosto. Tästä kokonaisbudjetin pienestä osasta ei suuria säästöjä saada aikaiseksi, mutta toisaalta pienistä rahoista höylätyt säästöt voivat halvaannuttaa pahasti veitsenterällä toimivat kulttuuritoimijat.
On myös hyvä muistaa, kuinka paljon kulttuuri ruokkii paikallista taloutta. Teatterilippu tai festarireissu näkyvät vahvasti esimerkiksi ravintoloiden, hotellien ja ruokakauppojen myynnissä. Kulttuuri liikuttaa ihmisiä, niin henkisesti kuin kuntarajojenkin yli. Pirkanmaalla tehtiin vuonna 2013 laaja kyselytutkimus, jonka tuloksien mukaan Pirkanmaan alueella vuoden aikana järjestetyt 34 festivaalia toivat alueen elinkeinotoimintaan 253 miljoonaa euroa ja 2,5 miljoonaa kävijää. Tutkimuksessa mukana olleet festivaalit saivat paikallisia ja valtakunnallisia avustuksia yhteensä noin 1,8 miljoonaa euroa.
Kulttuurialan kuluista valtaosa on henkilöstökuluja. Kulttuuri työllistää, sillä teatteriesitystä ei voi automatisoida tai siirtää pilvipalveluihin, eikä suomalaisille tarkoitettuja museopalveluita voi ulkoistaa Uruguayhyn. Kulttuuriin käytetty euro palautuu kiertoon kulttuurialalla työskentelevien veronmaksajien kautta.
Kulttuurilla on osansa myös terveystyössä. World Health Organization julkaisi marraskuussa 2019 laajan, yli 900 tutkimusjulkaisua kattavan raportin, jonka sanoma on selkeä. Taide ja kulttuuri lisäävät koettua hyvinvointia ja terveyttä. Kulttuuripalveluilla voidaan tutkitusti auttaa esimerkiksi muistisairaita, Parkinsonin taudista kärsiviä ja mielenterveysongelmien kanssa painivia ihmisiä. Oikein käytettynä kulttuuriin sijoitettu euro voi siis vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen kuormitusta. Usein jopa varsin kilpailukykyiseen hintaan ja lyhyemmillä jonotusajoilla.
Taide ja kulttuuri rakentavat lisäksi paikallista identiteettiä, ja ovat myös merkittävä osa kaupungin brändiä. Saksassa toteutetussa puolen miljoonan henkilön tutkimuksessa todettiin, että kymmenen vuoden sisällä muuttaneet, korkeasti koulutetut ja täysipäiväisesti työskentelevät ihmiset pitivät asuinpaikkaa valitessaan kulttuuritarjontaa ja kiinnostavaa kulttuuri-ilmapiiriä viiden tärkeimmän valintakriteerin joukossa. Juhlavuotta viettävän Kokkolan kaupunginkin tavoitteena on olla houkuttava ja koukuttava, veto- ja pitovoimainen maakuntakeskus. Tavoitteessa onnistuminen vaatii ajatuksia herättävää, kiinnostavaa ja monipuolista kulttuuritarjontaa.
Parhaimmillaan kulttuurikokemus ei tee sen vähempää kuin muuttaa maailmaa. Kulttuurielämys voi olla niin järisyttävä, että katsomosta pois kävellessä tai kirjan viimeisen sivun jälkeen mikään ei ole niin kuin ennen. Maailman ja elämän näkee hieman eri kulmasta. Kulttuurikokemus antaa meille tilaisuuden astua hetkeksi itsemme ulkopuolelle ja kokea toisen näkökulman yhteisestä maailmastamme.
Jos siis säästät kulttuurista, säästät kaikesta tästä.
Esko Tynkkynen
Kokkolan kaupunginteatterin yleisötyöntekijä
Lähteet:
https://tutkibudjettia.fi/talousarvio/menot
http://tilastokeskus.fi/til/klt/2017/01/klt_2017_01_2018-08-31_tie_001_fi.html
Jaa tämä kirjoitus ystävillesi!
Kirjoittaja
