Edellinen kirjoitus
T.O.M.-lehti paikallisen taiteen äänitorvena
Tarinoita teatterista |
Outi Kärpäsen esikoisnäytelmä Makkarakeittoa pureutuu sukupolvien väliseen kuiluun, väärinymmärryksiin ja kommunikaation vaikeuteen. Rakkautta osoitetaan makkarakeiton välityksellä ja vaikeasti käsiteltäviä tunteita siirretään lähikaupan pelikoneeseen.
Pohjois-Karjalan pieneen kylään sijoittuva Outi Kärpäsen ohjaama ja kirjoittama näytelmä nivoutuu teatterin ajankohtaiseen Syrjäkylien Suomi -teemaan. Äidin ja autistisen pojan suhdetta tarkasteleva tarina yhdistelee luontevasti realismia ja absurdiutta.
Äiti Raija Heikon ja autismin kirjolla olevan pojan, Pasi Pallosen elämä rajoittuu pieniin ympyröihin kylässä keskellä Pohjois-Karjalaa. Näytelmän nimi Makkarakeittoa juontaa juurensa siitä, että Raija tarjoaa pojallensa aina makkarakeittoa. Se on ainoa pojalle kelpaava ruoka.
– Makkarakeiton keittäminen on myös äidin tapa osoittaa pojallensa rakkautta, Kärpänen kertoo.
Näytelmän teemoina risteilevät läheisriippuvuus, autismi ja peliriippuvuus. Äidin ja pojan välisen suhteen keskiössä on ymmärtämättömyys, kommunikaatio ja sen aiheuttamat haasteet. Sukupolvien välinen kuilu näyttäytyy Pasin ja Raijan välillä ammottavan suurena.
Lämminhenkistä komiikkaa pienellä näyttämöllä
Outi Kärpänen tarttuu esikoisnäytelmässään rohkeasti teatterin kuningaslajiin, tragikomediaan. Ninjan uraa havittelevan autistisen Pasin tarina on traagisempi ja peliriippuvaisen Raijan koomisempi.
– Toiveeni on, että katsoja saisi vapaasti nauraa – ja hämmästellä elämää. Haluan, että lopuksi katsoja voisi katsoa itseään peiliin miettien, onko meistä kukaan kuitenkaan toistaan parempi ihminen, Kärpänen pohtii.
Makkarakeittoa-näytelmä esitetään Kokkolan kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä. Ohjaaja iloitsee nimenomaan pienen näyttämön tunnelmasta, joka tuo näytelmään groteskin virityksen ja jopa elokuvamaisen tunnelman.
– Pienen tilan ansiosta esimerkiksi pienikin kulmakarvan liike saattaa välittyä katsomoon saakka.
Pöytälaatikosta näyttämölle
Pöytälaatikkotekstejä Outi Kärpänen on kirjoittanut jo pidemmän aikaa, mutta vasta Kokkolaan tultuaan hän näytti tekstinsä Teatterinjohtaja Juha Luukkoselle, joka antoi positiivista palautetta ja kehotti kirjoittamaan tekstin loppuun saakka.
Näytelmän lopullinen teksti valmistui korona-aikana, mikä näkyy myös lopputuloksessa. Makkarakeittoa-näytelmän kaksikko on linnoittautunut kotiinsa ja ulkomaailma on heille vieras käsite.
– Korona pakotti meidät olemaan jatkuvasti kotona samojen ihmisten kanssa. Näytelmään on purettu siitä syntyneet tunteet. Kirjoitusprosessin aikana mietin, miten paljon on ihmisiä, jotka elävät sellaisessa todellisuudessa jatkuvasti, Kärpänen pohtii.
Sukupuoletonta tarinankerrontaa
Makkarakeiton roolisuorituksista vastaavat Kokkolan kaupunginteatterin näyttelijät Niko Karjalainen ja Tuomo Kemppainen. Roolivalinta kutittelee ajankohtaisia yhteiskunnallisia keskustelunaiheita sukupuoleen liittyvillä näyttelijävalinnoilla.
Kärpänen ajattelee, että hyvä näyttelijä voi näytellä minkä tahansa roolin hyvin omista lähtökohdistaan. Ohjaajan toiveena on, että sukupuoli häviää tarinaa kerrottaessa.
– Miesnäyttelijä ei näyttele tässä naista, vaan Raijaa. Tuomo on hyvä näyttelijä ja erittäin taitava rytmittämään komediaa. Sellaisen näyttelijän halusin Raijan rooliin.
Outi Kärpäsen sukujuuret juontavat Pohjois-Karjalaan. Tapahtumapaikka ja murre ovat hänelle luontevia. Myös molemmat näyttelijät hallitsevat taustansa vuoksi Itä-Suomen murteen. Pohjoiskarjalan murretta harvemmin kuullaan Kokkolan kaupunginteatterin näyttämöllä. Ohjaajan toiveena on, että hyvin kerrottu tarina häivyttää myös murrerajat.
Näytelmän kantaesitys 25.9.2021
LUE LISÄÄ - KÄY LIPPUOSTOKSILLA
Teksti: Eveliina Palola
Kuva harjoituksista: Tomas Jakobsson