T.O.M.-lehti paikallisen taiteen äänitorvena

Kokkolan kaupunginteatteri, K.H. Renlundin museo ja Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri tuovat ammattitaidelaitosten työtä näkyväksi vasta ilmestyneen T.O.M.-lehden muodossa.

Lehti on syntynyt koronan kurittamien taidealojen tarpeesta tuoda taidetta kaikkien näkyville. Lehdellä tulee olemaan useita jakelupaikkoja keskellä kaupunkia, josta sen voi napata mukaansa.

Museotoimenjohtaja Kristina Ahmas kuvailee lehteä kokkolalaisen kulttuurin aikakausijulkaisuksi. Tärkeitä teemoja ovat lehden takakannessakin esiintyvät nostot: kulttuuri on kaikessa, taiteen ammattilaiset yhdessä sekä vaadi taiteelta laatua!

Taidelaitoksilta on ilmestynyt aiemminkin tulevan kauden ohjelmistoja esittelevä julkaisu, mutta nyt haluttiin tarjota kaupunkilaisille ajaton julkaisu.

– Haluamme avata sisällöillä kulttuurin olemusta ja kertoa taidelaitosten olemassaolosta. Jatkossa lehti ilmestyy pari kertaa vuodessa, Ahmas kertoo.

Taidelaitosten yhteistyö on kaikille toimijoille tärkeää.

– Teatterilla ja orkesterilla on ollut jo 80-luvulta saakka yhteistyötä ja meille on tärkeää, että pienessä kaupungissa pidetään yhtä, toteaa Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin intendentti Marjukka Puutio.

Kulttuuria kaikelle kansalle

Kokkolan kaupunginteatterin teatterinjohtaja Juha Luukkosen mukaan kulttuurin ja taiteen esiintuomisessa on Keski-Pohjanmaalla vielä paljon työsarkaa. T.O.M.-lehti pyrkii sanoittamaan korkeakulttuurin leimasta edelleen kärsivät taiteen alat kansanomaisesti.

– Haluamme olla murtamassa konsertteihin, teattereihin ja museoihin kohdistuvia piintyneitä käsityksiä, teatterin talous- ja hallintojohtaja Mia Gustafsson kertoo.

Uutta yleisöä on korona-aikana tavoitettu esimerkiksi striimauksen avulla. Lisäksi jokainen taidelaitos tekee aktiivisesti työtä myös nuorten parissa.

Korkeakulttuurin leima voi näkyä esimerkiksi siinä, että joku voi empiä Kamariorkesterin konserttiin tuloa oletetun pukukoodin vuoksi.

– Nettisivuillamme kerromme, että konsertteihin voi tulla esimerkiksi farkuissa ja puserossa erottumatta millään lailla joukosta, Puutio painottaa.

Kaikkien taidelaitosten edustajat ovat yhtä mieltä yleisön tärkeydestä.

– Taidetta ei olemassa ilman yleisöä. Vuoropuhelu syntyy siinä vaiheessa, kun yleisö vastaanottaa taiteen, Kristina Ahmas sanoittaa.

Kulttuuritalohanke henkiin

Yksi keskustelunavaus T.O.M-lehdessä on kulttuurilaitosten tilakysymys. Kaikkien taidelaitosten tämänhetkisillä tiloilla on omat haasteensa. Digitalisoitumisen myötä ongelmat ovat korostuneet ja nykyiset tilat eivät mahdollista tämän päivän taiteen tekemisen tarpeita.

Taidelaitosten edustajat ovat huolissaan siitä, että jo suunnitteluasteella olleesta kulttuuritalohankkeesta ei enää keskustella.

– Haluaisimme pitää hengissä visiota yhteisestä kulttuuritalosta, joka toimisi kaikkien ammattitaiteilijoiden olohuoneena, Marjukka Puutio toivoo.

Tämänhetkisten tilojen kohdalla ongelmaksi muodostuu rakennusten ikä sekä muunneltavuus.

– Näyttämötaiteessa tila luo sisältöä ja sisältö on aina suhteessa tilaan. Tilan pitäisi olla muunneltavissa, jotta myös katsomiskokemusta voidaan muokata, Luukkonen painottaa.

Tilojen kohdalla törmätään konkreettisiin rajoitteisiin. Esimerkiksi 3 metriä korkea teatterin lavastamo on erillisessä rakennuksessa. Lavasteet täytyy aina koota riittävän pienistä osista ja kuljettaa näyttämölle. Kamariorkesterin työskentelyyn puolestaan vaikuttaa Snellman-salin puutteellinen valaistus. Museossa haasteeksi muodostuu pienet tilat, jotka rajoittavat näyttelyiden muunneltavuutta. Kaikkia teoksia ei saada sisään niiden koon vuoksi.

Yksi lehden tarkoitus onkin herättää keskustelua.

– Kulttuuri ja taide ovat äärimmäisen keskeisiä asioita. Jos me emme rummuta kulttuurin tärkeyttä, ei sitä tee kukaan muukaan, Juha Luukkonen toteaa.

Teatterinjohtaja Juha Luukkonen, intendentti Marjukka Puutio, talous- ja hallintojohtaja Mia Gustafsson ja museotoimenjohtaja Kristina Ahmas teatteritalon portailla tiedotustilaisuudessa 6.9.2021.

Teksti ja kuva: Eveliina Palola